Lähdössä ollaan, on ollut pikku pakkanen ja hankikeli meitä odottaa. Tavoitteena on mennä pitkin hankia ja metsiä aivan missä sattuu 🙂
Tällä polulla kulkee muitakin koiria – Jack päivittää facea – ei suostunut kertomaan kuka oli mennyt 😉
Mama Hilla ei pilaa lenkkiä turhalla kiireellä. Rauhallisesti kulkee porukan rinnalla tai takana ja totta minnepä tässä valmiissa maailmassa on kiire <3
Lepotauko. Jack ei ollut tällä lenkillä vapaana, ettei riehu liikaa rankan kuumejakson jälkeen. 1,5 tuntia takana, matka ei sinänsä ollut pitkä mutta pienelle pojalle on tärkeä välillä levähtää istuskellen 🙂
Matkan varrella pientä aktivointia – namin etsintää – saa mielikin töitä fyysisen liikunnan lisäksi 🙂
Vielä aivan kodin lähellä, Jack löytää kävyn ja sen kanssa pitää hetki leikkiä – lapsikoiran työ <3 ja aikuisenkin 🙂
Voi tätä iloa ja valoa – kevättä kohti
Ystävänne Jack <3
Jaiksss.. Ihanaa, Jackin oma hammasharja, ja vielä kun on niitä mokomia maitohampaitakin kiinni, niin jospa ne saisivat kyytiä 🙂
Maitohampaita ei ole voitu sairastelun takia poistaa 🙁
Ihanaa nähdä Jack näin hyvin voivana, ilo on suunnaton 🙂
Kyllä väsyttää, hyvää oli luu 🙂 Matriakka Melli-Killi asemapaikalla 😉
Kyllä tuntuu koko laumaa ramaisevan vaikka vaan koirat söivät luut, no, kissoille oli sydämiä se kun vaan on niiden herkkua.
Ihana – hiirikissani 🙂 Matti-Katti
Torstai 26.3.15 oli ilon ja reimun päivä. Aurinko paistoi. Aamu varhainen lenkki tehtiin ensin koko porukalla, se ei ollut pitkä mutta vietimme aikaa hangilla. Myöhemmin päivällä kävin ensin Hillan ja Jackin kanssa lenkillä koska he kulkevat hitaammin ja Jackin kanssa ei voi vielä nuoresta iästä johtuen ja ei muutenkaan tehdä mitään maratooneja 🙂 Onni ja Mia käyvät sitten yhdessä pidemmän ja reippaamman lenkin.
Lenkkien jälkeen vietimme aikaa pihalla. Kaikilla koirilla oli varmasti mukava olla, leikki maistui sopuisasti ja niin maistui lepo ja uni sen jälkeen. Nauttikaamme tästä ihanasta päivästä kuvin 🙂
Jack ja oma karvalauma 😀
Jack ei ole koskaan hypännyt minnekään sisällä eikä ulkonakaan. Se olisi kyllä saanut ja jotenkin olisin toivonutkin, että vaikka nojatuoliin hyppäisi, koska ne ovat suhteellisen matalat, mutta ei. Ulko portaat Jack kuitenkin oppi tuleemaan hienosti ja suhteellisen varhain. Jotenkin tämä hyppäämättömyys kaihersi aika-ajoin mieltäni.
Jackin ”tyttöystävä” Ilona (lähes samanikäinen x-rotu tyttö) on eloisa ja kimmoisa pentu jos näin voisi sanoa. Aina Ilonan nähdessäni mietin Jackin ”kimmoisuutta” ja sitä miksi Jack ei hypi. Uskoakseni on paljon koiran omistajia jotka olisivat iloisia tästä puuttuvasta ominaisuudesta mutta minä huolestuin.
Palapelin palaset alkoivat loksahdella paikoilleen kun menimme 1.3.15 näyttely harjoituksiin. Siellä kasvattajat huomasivat Jackin takajaloissa jotain, mutta sillä hetkellä minulle jäi epäselväksi mitä se oli. Huomasin kyllä että takajalat eivät asetu normaalisti niinkuin niiden kuuluisi asettua koiralla. Se jäi minua kovasti mietityttämään. Päätin, että asiasta on otettava selvää mikä tämän ihanan, kiltin koiran jaloissa on.
Jackin jalkoja on katsonut useampi eläinlääkäri ja kaikki ovat todenneet samaa – yliojentuva polvi ja -kinner.
Kävimme Tiibetinspanieleiden erikoisnäyttelyssä ja siellä tarkka ja fiksu tuomari huomasi vian myös. Hän mainitsi siitä lausunnossaan kaksi kertaa sekä maininta löysästä liikkeestä.
Anmiagi Oulussa 17.3.2015 eläinlääkäri Anna Mikkola röntgen kuvasi Jackin kaula,-selkä,- lannerangan sekä lonkat, polvet ja kintereet aivan varpaisiin saakka. Lausunto oli seuraavanlainen:
”Jackillä todettiin epänormaalin suorat takajalkojen kulmaukset, polvet yliojentuvat taaksepäin ja kintereet eteenpäin ja tästä johtuva takakorkeus ja köyry selkä. Tämä on rakenteellinen ongelma, johon saattaa liittyä myös lonkkaniveldysplasia. Jackillä todettiin kuitenkin erinomaiset lonkat. Suorakulmaisuus altistaa polven ristisiderepeämälle myöhemmällä iällä. En suosittele koiran jalostuskäyttöä rakennevian perinnöllisyyden takia. Koira kannattaa pitää hoikkana ja ylläpitää hyvää lihaskuntoa lenkkeilemällä, mutta vältä runsasta lenkitystä asfaltilla, jos takajalkojen kynnet alkavat kulumaan päällypuolelta virheellisesti”.
Yllä hyvä kuva siitä miltä yliojentuvuus näyttää. Koiran seisoessa on kintereen eteenpäin ojentuminen selkeämpää – polvi ojetuu liikaa taakse ja sen voi nähdä liikkeessä tai kun kokeilee Jackin polvia.
Jack on tätä kirjoittaessa 2 päivää vaille 7kk ja nyt on jo leikattu cherry eye, todettu yliojentuva polvi sekä kinner ja lisäksi vielä oletettava autoimmuunisairaus.
Kerron tämän siksi, että haluaisin kuulla esimerkiksi jonkun muun koiran jolla on yliojentuva polvi ja / tai kinner elämästä sekä tipsuista joilla mahdollisesti on autoimmuunisairaus ( Jackin kohdalla ei vielä varmaa, mutta kortisoni lähti hyvin vastaamaan oireisiin ). Voisimme kait tässä puhua avoimesta ”vertaistuesta”.
Jack on kyllä poikkeuksellisen kiltti koira ollut aina ja teen mitä vaan että Jack saa hyvän ja kivuttoman elämän – niinkuin me eläinten ystävät kaikki 🙂 Kyllä tämä jo pikku-ukolle riittäisi <3
Toivon kommentteja asiaan liittyen, mutta oletan niiden olevan asiapitoisia ja rakentavia
Avainsanat: Hyppääminen
Taitaa kortisoni pikku-ukkoa pissattaa, kun n.01.30 Jack alkoi touhuta kovasti omiaan, kävi juomassa ja oli muutenkin aktiivinen. Kysyin että ”mennäänkö pissalle” – kyllä mentiin 🙂 Eteiseen oli tullut jo pikku vahinko todennäköisesti aiemmin, ei haittaa – ulos vaan.
Näin pian se sitten kortisoni toimii !! Toisaalta hyvä, emme valita.
Pöydän alla pitää olla pikku peitto minne Jack aina köllähtää, nyt sai kaverikseen Pikkukissan – ihanat.
Olen havainnut että koko tämän sairastelun ajan Jack lipoo paljon suutaan, pahaolo, eläinlääkäri kertoi, ja sama lipominen jatkui tänäkin yönä 🙁 Se ei ole hyvä merkki.
Antaisin mitä vaan että Jack olisi terve <3
Laitan tähän vielä kuvia Jackin ihanista laumakavereista, jotka sievästi kohtelevat pientä, varmasti tietäen, että Jack sairastaa
Onni yllä, Mia keskellä ja Hilla – Jackin lähihoitaja oma ”Mama Hilla”.
2.4 kolmas päivä kortisonilla (+tietysti ab:t) ja näin hyvältä Jack näyttää 🙂
Eilen Jack oli vielä hieman unelias mutta kuitenkin reipas. Jack lähti ulos mielellään ja kävimme ihan pikkuisen omassa pikkumetsässä kävelemässä. Tänään aamulla meno oli jo pentumaisen energistä 🙂 Pilke on silmäkulmassa.
Mikäli kortisoni on se, joka pitää minun pienen Jack pojan kunnossa niin olen siitä hyvin iloinen. Tänään soitto eläinlääkärille ja sovimme jatkosta. Meillä oli aika tälle päivälle Univet Ouluun sillä puheella ettei Jack kortisonin vaikutuksesta piristyisi. Nyt kuitenkin uskon, että selviämme pääsiäisen yli <3
Voi tätä ilon päivää – toivotaan että tämä jatkuu <3
Eilen 31.3.15 Jackin tila romahti aivan yllättäin. Jack alkoi vetäytymään ja olemaan kovin poissaoleva. Havaitsin että Jack tärisee joten tiesin kuumeen nousevan. Soitin Univet Ouluun klo 16.30 ja pääsimme sinne heti kun vaan tulemme perille. Kuumetta oli jo kotoa lähtiessä 39,6 astetta ja kun noin reilun tunnin päästä soitosta eli 17.45 kuumetta oli 39.9 astetta. Edelleen Jack tärisi. Hän oli aika veltto ja todella vaisu siinä vaiheessa.
Jack laitettiin heti suonensisäiseen tippaan. Röntgen kuvat otettiin keuhkoista, missä ei kuitenkaan havaittu keuhkokuumeeseen liittyvää. Jack sai myös nahan alle nesteytystä.
Lääktitys jatkuu seuraavanlaisesti: lauantaina aloitettu Clavubactin (2tabl 2x pv ) + maanantaina aloitettu Efex nostettiin 1 tabl -> 1,5 tabl pv ja tulehduskipulääke jätettiin pois ja sen tilalle tuli kortisoni Prednisolon, kortisonia Jack sai myös pistoksena.
Oletusarvona on että Jackillä on autoimmunisairaus. Merkkejä siitä on ja tänään 1.4 Jack on ollut hieman virkumpi ja on vähän syönyt itse ja juonut, eli kortisoni hoitaa tehtäväänsä ainakin siinä suhteessa.
Kaikki, niin minä kuin hoitavat eläinlääkärit ja Jackin ystävät ovat huolissaan pienestä – syystäkin sillä pääsiäisen pyhät ovat vastassa. Jackillä on kanyyli jalassa jos tulee äkkilähtö tiputukseen. Jackillä on myös jo uusi aika Univetiin to 2.4. klo 15.30. Onneksemme maanantaina meitä hoitanut eläinlääkäri päivystää pääsiäisenä.
Pikku-ukkoni juo itse ensimmäistä kertaa kunnolla moneen päivään.
Ikää Jackillä on 7kk, tähän mennessä häneltä on leikattu cherry eye, todettu jalkojen rakenteellinen – perinnöllinen vika ja nyt tämä – eikö tämä ole pienelle pojalle jo aivan tarpeeksi – niin kiltti ja rakas Jack on <3
Hyppään ajassa eteenpäin ja tähän päivään tai oikeammin torstai 26.3.15.
Jack oli tuona torstai päivänä aivan reipas poika. Kävimme pienillä omilla lenkeillä Hillan kanssa. Sitten kaikki koirat leikkivät pihalla Jack mukana, kaikki oli hyvin.
Perjantaina 27.3. kaikki oli toisin, kuin salama kirkkaalta taivaalta jack muuttui kovin väsyneeksi, vetäytyi omiin oloihin. Havaitsin että Jackin suu haisi kovin ”raudalle”. Nostin huulia ja en huomannut mitään erikoista. Mittasin kuumetta mutta mittarini näytti että kuumetta ei ole. Tuossa vaiheessa en tiennyt että mittari on rikki, eli kuumetta oli aivan varmasti jo tuolloin perjantaina. Soitin Ouluun animagiin ja sieltä määrättiin kipulääkettä koska eläinlääkäri arvioi että Jackin jalat ovat kipeät. Annoin kipulääkkeen ja jonkin ajan kuluttua minusta näytti niinkuin se olisi auttanut – ehkä laski hieman kuumetta. Kohta tilanne ja Jackin vointi oli sama.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä Jack oli todella huono vointinen. Soitin heti aamulla päivystävälle eläinlääkärille ja pian sinne lähdimmekin. Jackin kuume oli eläinlääkärin mittaamana 39.8. Suuta tarkasteltaessa eläinlääkäri havaitsi että muutoin terveen näköiset ikenet vuotavat verta 🙁 kääk… mitä kummaa. Jackille tiputettiin niskanahan alle nestettä. Jackiltä otettiin verikoe, mutta sen tulosta en tiedä, koska eläinlääkärillä ei ollut mahdollisuutta tutkia sitä vastaanotto paikassa vaan hän aikoi tehdä sen kun pääsee päävastaanotolle. Jack sai kotiin antibioottikuurin, tukiruokaa hill`s a/d, mahansuoja tahna antibioottia varten ja neuvoksi että ruiskulla vettä ja ruokaa ettei kuivu ja saa ravinteita.
Sunnuntaina mittasin kuumeen sekä aamulla että illalla ja aina vaan sama lukema 39.8. Antibiootti ei ainakaan vielä ole auttanut. Soitin eläinlääkärille ja hän sanoi että odotetaan maanantaille ja sitten uudet verikokeet.
Tältä minun Jack näytti maanantai aamuna 30.3. Kuume sama kuin aiempina päivinä. Aamulla meni vesi kyllä ruiskulla mutta ruoka ei maistunut ollenkaan. Pitkiä ovat minuutit että saan soittaa eläinlääkärille klo 8 ja klo on nyt 07.39
No niin, eläinlääkäri tavoitettu, menemme sinne klo 10.00
Eläinlääkräri reissu meni hyvin. Jack on aina – olipa kipeä tai ei – kiltti oma itsensä. Jack nesteytettiin nahanalle, häneltä otettiin verikoe, josta ilmeni että valkosoluarvo on koholla – siis tulehdus on ! Jack sai kipupiikin sekä lopuksi vielä rauhoitettiin ja eläinlääkäri tarkisti nielun vierasesineen varalta, sellaista ei kuitenkaan löytynyt.
Jack sai lauantaina antibiootti kuurin, mutta koska se ei ole purrut toivotulla tavalla laitettiin toinen antibiootti kuuri päälle yhtäaikaa. Lisäksi Jack saa kotonakin tulehduskipulääkettä.
Kuusi (6) tuntia eläinlääkäri käynnin jälkeen Jack oli paljon virkeämpi – voi sitä iloa ja riemua <3 alla oleva kuva otettu maanantai iltana!!
Alla oleva kuva on otettu tiistai (31.3) aamuna <3 so far so good <3
Kiitos eläinlääkäri Katariina Pietilä Jackin tarkasta ja hyvästä hoidosta maanantaina 30.3
Kiitos eläinlääkäri Jarmo Hämäläinen kun otit meidät lauantaina pian vastaanotolle ja hoidit Jack alkuun toipumisen tiellä
Todennäköisesti Jackillä on raju hengitystietulehdus tai suun kautta saatu infektio irronneen maitohampaan kautta !
Jack on alusta saakka ollut reipas, rohkea ja äärimmäisen kiltti pieni tipsu poika. Leluillaan se on leikkinyt, mutta ei ole ”raadellut” niitä hengiltä 🙂
Ruuan suhteen Jack on ollut kovin ranttu. Aina ei pikku-ukolle ole kuivamuona maistunut. Kuitenkin Jack on kasvanut aivan normaalisti ja paino on ollut ikäännähden sopiva. Eläinlääkärillä rokotuksilla käydessä Jack oli todella mallikas ja kiltti poika. Kaikki hoitotoimenpiteet kuten kynsienleikkaus onnistuvat hienosti tämän kaverin kanssa. Jack on varmaan koiramaailman ”metroseksuaali” kun se rakastaa harjausta yli kaiken 😀 helppo koira siis ..
Jackin laumaan kuuluu koiria ja kissoja, joten sekin on osaltaan ollut vaikuttamassa siihen että vaikka leluja on niin energiaa on voinut purkaa kavereihin. Toiset koirat ovat olleet aivan upeita, niinkuin olisivat tienneet että Jack on pieni ja sille pitää olla koiranlailla hellä. <3
Hilla labbis on kouluttanut monta monituista nuorta eläintä, hänen opissaan on ollut vuohia, lampaita, minipossu ja lukuisa määrä koiria. Tämän hellän nyt jo yli 8 vuotiaan noutajan hoiviin voi antaa kenet tahansa, ja varmasti Hilla opettaa kaikki hyvät koiran käytöstavat.
Kissoja on kolme, kuvassa Matti-Katti, kiltti kuin mikä 🙂 Mattia Jack rakastaa samoin Pikkukissaa, jonka kanssa juostaan perävilkkaa ja jopa painitaan 🙂 alla kuvassa Pikkukissa ja Jack
Mia koira on kiva leikkikaveri, osaa panna painia Jackin kanssa, mutta osaa myös nätisti kertoa milloin menee ”överiksi” 🙂 Kuuliaisena poikana Jack tottelee vanhempaansa 🙂
Onni, Onnia ei paljon pienen tipsun touhut kiinnosta, etäältä seuraa Jackin touhuja 😀
Lady on the house – Melli-Killi, matriarkka. Kaikki on kurissa ja nuhteessa tämän kissan vallan alla 🙂 myös allekirjoittanut !
Kaikenkaikkiaan uuteen laumaan sopeutuminen meni vaivattomasti. Tiibetinspanieli – tuo pieni suuri koira tuli suoraan sydämeen <3
Avainsanat: Laumaelämää
5.9.2014 syntyi pieni ihana Jack – Mow-Zow Alfa Romeo
Tässä blogissa on tarkoitus kertoa Jackin elämästä, hänen karvakavereistaan ja kaikenlaisista tapahtumista mihin menemmekään mukaan. Tähän mennessä on ollut tapahtumia laidasta laitaan vaikka ikää pikku jätkällä on vasta rapiat puoli vuotta. Mutta niistä lisää .. Olen pitänyt aiemminkin blogia mutta hukannut niiden salasanat joten niihin en voi jatkaa, joten aloitetaan alusta. Mutta jos jostakin lukijasta tuntuu että haluaa katsoa mitä on jo kirjoitettu niin osoite on tässä: http://kaikenkarvaisiatassuja.blogspot.fi/2013/07/keita-ovat-hilla-onni-ja-mia-ja-lauman.html
”Jack” Mow-Zow Alfa Romeo, Kasvattaja Katja Rita, Rantsila – kennel Mow-Zow
Jack on syntynyt 5.9.2014
Jackillä oli kolme muuta veljeä ja pieni sisko. Pienestä Prinsessasta tuli kuitenkin muutaman viikon ikäisenä koira enkeli <3
Jack ja kolme salskeaa veljeä kasvoivat ja voivat hyvin.
Marraskuun 8. Jack muutti uuden lauman luokse. Tässä laumassa oli tuolloin jos jonkin näköistä vipeltäjää. Koirat Hilla labbis, Onni novascotiannoutaja-mix, Mia Bulgarian rescue, silloin vielä minipossu Livia ( nyt asuu Einari possun luona Siilinjärvellä Sannan hyvässä hoidossa), kissat Melli-Killi, Matti-Katti ja Pikkukissa.
Jackin lauma 🙂 Takana Onni, vasemmalla Jack, keskellä Mia ja jääkarhu Hilla. Tästä se lähtee, olkoon tämä ensin lämmittely aiheeseen 😀
Avainsanat: Tiibetinspanieli
