Kohti tervettä elämää
Kävimme Jackin kanssa animagi Oulussa kontrolliverikokeissa 18.6.
Kun viitearvo on 6-17 oli Jackin lukema 13 !!!!
Huippu juttu – minun pieni rakas ukko on siis terve tai ainakin tervehtymässä <3
Kyllä pienen ystävän kelpaa haistella kesäluontoa ja nauttia olostaan.
Vielä varmuuden maksimoinniksi Jack saa kolme kertaa 1/4 tabl kortisonia joka kolmas päivä ja sitten 10 päivää ilman ja vielä yksi verikoe joka tehdään 7.7 klo 10
Jack on iloinen ja reipas, kovin leikkisä niinkuin kohta 10kk täyttävän nuoren koiran kuuluukin olla.
Niin söpö, komea jack on <3
Jackin laumakavereiden kesä on alkanut myös mukavasti.
Pieni Bulgarialainen Mia on oppinut hienosti pyöräilyn salat ja voi sitä iloa kun saa juosta 🙂
Miaa kun ei voi päästää irti. Mialla on niin kova halu etsiä ja juosta kaikenlaisen riistan perässä.
Mialla alkoi myös kolmas kesä täällä Suomessa. Hienosti on pieni koira kotiutunut.
Onni on ollut tänä kesänä täällä jo 7 vuotta. Onnihan tuli 1vuoden ja 5kk iässä tänne ensin kylään mutta jäikin sitten samalla reissulla asumaan – ilo on kokonaan meidän puolella on Onni niin huippu sessu <3
Onni on myös Mian mentori tuossa pyöräilyn saloihin opettamisessa <3
Pikkukissa rakastaa kaikkia mutta mikään ei voita Mattia <3 <3 tätä ystävyyttä ei voi muuta kuin ihailla <3
Melli-Killi on alkanut vaativaksi. Koska kesä on ollut sateinen ja kylmä, ei häkissä ole kiva olla, joten joka päivä on päästävä ”kävelylle” valjaissa. Se on kyllä miellyttävä tehtävä muuten mutta kun Melli ei pidä koskaan mitään kiirettä liikkeissään ja kostean kesän ansiosta sääskiä on miljoona, tuntuu kissan odottelu välillä aika tuskaiselta 🙁
Mutta mitäpä sitä ei tekisi ihanien eläimisensä eteen <3
Viimeisin mutta ei todellakaan vähäisin ”Mama-Hilla”
Hillan meno on vähän hidastunut. Jalat taitavat kipuilla. Hilla kävi myös verikokeissa mutta kovin kauhean huolestuttavaa ei sieltä ilmennyt, vähän mutta siitä selvitään. Nyt kokeillaan Gabapentiini lääkkeen laskemista ja katsotaan miten se vaikuttaa Hillan liikkumiseen.
Kyllähän se pelottaa todenteolla kun tietää koiralla olevan huonot jalat, että milloin ne loppuvat kokonaan. Toivotaan kuitenkin että Hilla jaksaa vielä pitkään. Eihän tuollaista labradorinnoutajaa saa mistään <3 <3 Samanlainen ihanuus oli Hillan mummon sisko Olga joka eli kanssani 14,5v <3 Laitan tähän alle kuvan rakkaasta Olgasta ja samalla terveiset kasvattaja Veli-Matti Bruunille, kennel Playmaker`s, Hartola.
